maanantai 26. toukokuuta 2014

Charity starts at home

Mä joskus sivulauseessa ehkä lupasin ottaa kantaa eläinten oikeuksiin tämän blogin kautta. Olen nimittäin huomannut, että Suomessa on viimeaikoina kohkattu Romanian koirista enemmän kuin Korkeasaaren paviaaneista aikoinaan. Kerrottakoon heti aluksi, että pointtini on seuraava: mitä (lemmikki)eläinten oikeuksiin tulee, suomalaisten tulisi ensisijaisesti huolehtia niistä Suomessa ja erityisesti lopettaa koirien "pelastaminen" Suomeen maista, jotka voidaan ainakin joltakin osin laskea kehitysmaihin. Suomessa on kyllä ihan riittävästi ongelmia sillä saralla; pentutehtailua, heitteillejättöjä yms. Jos olet eri mieltä asiasta niin kehotan jatkamaan lukemista. Tässä on vähän näkökulmaa koirien todellisuudesta kehitysmaassa. Myönnettäköön, että Romania ei ole samassa mittakaavassa kehitysmaa kuin esim. Nepal, mutta ongelmat on silti samankaltaiset. Koettakaa hyvät ihmiset ymmärtää, että yhteiskunta, joka rämpii siellä Maslow'n tarvehierarkian ensimmäisellä portaalla, ei yksinkertaisesti vielä pysty huolehtimaan eläimistä sillä tasolla, mitä me pidämme tarpeellisena. Ja tämä koskee sekä lemmikkejä että kotitalouseläimiä. Ihan ensimmäiseksi kannattaisi huolehtia kotitalouseläimien hyvinvoinnista, koska sillä on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ravinnon kautta.

Valitettava todellisuus on, että katukoirat eivät ole herttaisia karvakuonoja, jotka vaan pesun ja karanteenin jälkeen muuttuvat kuin taikaiskusta hellyyttäviksi perheen lemmikeiksi. Katukoirat ovat aliravittuja ja sairaita. Lisäksi mm. sisäsiittoisuuden takia monilla koirilla on erinäköisiä raajojen ja selkärangan epämuodostumia. Sairauksia löytyy rabieksesta erilaisiin loisiin. Ja yli 90 % ihmisten rabiestartunnoista saadaan tautia sairastavilta koirilta, joten on ihan syytäkin miettiä, tarvitaanko kehittyvässä maailmassa miljardeja katukoiria. Rabiesta kantavat koirat kun vielä asustelevat enimmäkseen siellä missä ihmisillä ei ole mahdollisuutta päästä lääkäriin. Lisäksi on puuttuvia tai vammautuneita raajoja, puuttuvia silmiä ja märkiviä haavoja ja ulostyöntyviä suolia. Minkälainen ihminen ei tällaisen koiran nähdessään ensimmäiseksi ajattele, että ainut oikea tapa on mahdollisimman nopea ja kivuton lopettaminen? Kärsivän eläimen kärsimysten pitkittäminen "pelastamisen" varjolla on hurskastelua ja egotrippailua pahimmasta päästä.

Kun ihmiset "pelastaa" näitä koiria lopettamiselta, niin miettiikö kukaan, että miltä ne pelastetaan ja mihin ne pelastetaan? Se, että joku paikallinen adoptoi koiran, ei todellakaan tarkoita sitä, että koira välttämättä saisi hyvän elämän. Vuokraisännällämme on lemmikkikoira, jota vaivaa jonkinsortin loiset ja kirput. Ravinto on lähinnä riisiä ja keksejä ja vettä ei tarjolla kuin silloin tällöin, vaikka olisi 35 astetta lämmintä eikä edes varjoa. Ja ei millään pahalla, mutta koirien adoptoiminen Suomeen on vielä järjettömämpää, vaikka tarkoitusperät olisivat kuinka hyvät. Kehittyvistä maista tuodut katukoirat ovat terveysriski. Ja on erittäin naiivia luulla, etteikö katukoirien adoptoimisessa joku olisi nähnyt mahdollisuutta bisnekselle. Suomessa kun löytyy edelleen ihmisiä, jotka ottaa koiranpennun pentutehtailijalta ajatuksena, että "mä pelastan sen pennun". Joo, ja samalla luot markkinat kyseiselle toiminnalle.

Romanian koirien tilanteeseen liittyen eräs vihreä poliitikko, Johanna Sumuvuori, otti kantaa, että katukoirien lopettamisen sijaan pitäisi tehdä pitkäkestoisempia ratkaisuja ja ottaa käyttöön laaja sterilisaatio- ja rokotusohjelma. Voi hyvä helvetti sentään. Johanna voisi laskeutua sieltä Sumuvuoreltaan takaisin todellisuuteen. Minä pidän Suomea erittäin järjestaytyneenä maana kaikin puolin, joskus jopa liiankin. Ja silti Suomen kaikkia koiria ja kissoja ei ole rokotettu. Ei, vaikka rahastakaan se ei ole meillä kiinni. Millä helvetillä maassa, joka on epäjärjestäytynyt, korruptoitunut ja jossa mietitään vielä miten saataisiin ihmisille riittävästi ruokaa, vettä ja edes peruskoulutusta, järjestetään kattava sterilisaatio- ja rokotusohjelma miljoonille koirille? Pelastetaan koirat Ry:n sivuilla arvio Romanian koirien määrästä vaihtelee 2-5 miljoonan välillä! Miten tähän toimintaan löytyisi taloudelliset ja henkilöresurssit? Ja mitäs sitten kun kaikki koirat olisi steriloitu ja rokotettu? Järjestyisikö niille kaikille jostain koti? Muuttuisiko samalla ihmisten asenne maagisesti niin, ettei koiria enää potkittaisi ja kivitettäisi? Rohkenen epäillä.

Kerronpa teille esimerkin, millä tasolla eläinlääketiede on täällä. Täkäläisessä eläinsairaalassa parvovirusripulista kärsiviä koiranpentuja "hoidettiin" pitämällä ne häkeissä. Verta ripuloivat koiranpennut pienessä häkissä ulkona auringossa. Ei nesteytystä, ei edes varjoa ja tämä oli siis eläinsairaala. Todennäköisesti koiranpennut menehtyivät, voi vaan toivoa, että nopeasti. Eikö olisi kuitenkin ollut kaikkien kannalta parempi, jos sen kidutuksen, jota myös hoidoksi kutsutaan, sijaan loppu olisi tullut nopeasti? Ja tietenkin on tärkeää pitkällä tähtäimellä kehittää eläinlääketieteen tasoa ja ylipäätään eläinten kunnollista kohtelua. Mutta ne muutokset tapahtuvat niin hitaasti, että se ei auta tällä hetkellä kärsivää koiranpentua.

Yhdestä asiasta olen samaa mieltä koira-aktivistien kanssa. Lopettaminen ei saisi olla julmaa tappamista, vaan asiallista, nopeaa ja kivutonta lopettamista, jonka jälkeen ruumis hävitettäisiin asianmukaisesti tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Voisiko tässä olla vähän realistisempi tavoite, jos nyt välttämättä halutaan puuttua Romanian tai minkään muunkaan valtion katukoira-asioihin? Ja onko näillä aktivisteilla mennyt ihan ohi se, että myös Suomessa talteenotettu eläin voidaan lopettaa 15 päivän säilytyksen jälkeen? Miksi kukaan ei elämöi tästä? Minä en perkele ymmärrä!

Charity starts at home. Voi tietysti kuulostaa jeesustelulta kehitysyhteistyötä tekevältä henkilöltä, mutta ainakin minulla on näkökulmaa aiheeseen. Jos on tarvetta auttaa eläimiä, niin tässä on linkki Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuille, jonka kautta pääsee paikallisyhdistysten sivuille. Paikallisyhdistysten sivuilta löytyy uutta kotia etsiviä eläimiä ja siellä voi myös tarjota kodin eläimelle. Tässä asiassa ei todellakaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

www.sey.fi

Suvituuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti