"We mustn't think, we can't do it. We must learn how to do it, that's all there is to it!"

Tämä viikko alkoi ihan yhtä hyvissä merkeissä kuin edellinenkin. Sillä erolla, että tällä viikolla olin jo tuhannesti enemmän kartalla sekä henkisesti että fyysisesti. Maanantain käytimme hyödyksi viettämällä päivän kasvitieteellisessä puutarhassa oppiaksemme tuntemaan edes joitakin paikallisia kasveja. Oman tekemiseni kannalta erityisesti ne kasvit, joita käytetään ravinnoksi tai lääkkeellisesti, ovat tärkeimpiä. Hieman ränsistyneessä puutarhassa oli kuitenkin kohtalainen edustus näitä kasveja ja puita. Täällä ayurvedinen lääketiede on huomattavasti kovemmassa huudossa kuin Suomessa.

Suosikkipuuni. Magnolia.

Viikon kohokohta tähän asti oli kuitenkin tämän päivän taide-elämys Siddharta Art Galleryssä. Demo Finlandin, UNWomenin ja Idea Internationalin kokoama näyttely 100 Years of Women's Voices and Action in Finland. Näyttely toi upeasti esille Suomen historian naisvaikuttajia, kuten erään ensimmäisistä naiskansanedustajistamme Alli Nissisen. Alli sen sanoi: "We mustn't think, we can't do it. We must learn how to do it, that's all there is to it!" Niin, perkele. Jos et jotain osaa, niin opettele.

Galleriavierailun jälkeen vielä kävelimme kohtalaisen raikkaassa ilmassa (lue: ei ihan kauhea savusumu) takaisin Pataniin ja poikkesimme matkalla nepalilaisia reilun kaupan käsitöitä myyvässä putiikissa. Vaikka katukaupoista saisi huiveja, koruja ja mitä vaan pilkkahintaan, se ei oikein houkuta, kun tavarat todennäköisesti tehdään yhtä pilkkahinnalla. Eli lapsityövoimalla tai muuten vaan sortaen ilman laillisuuden häivääkään. Suomessa on niin helppo unohtaa, että monet meidänkin arkisista tuotteista kuuluu samaan kategoriaan. Toisaalta vika ei ole ainoastaan kuluttajissa, vaikka hehän kysynnän luovat. Jotkuthan sen päätöksen tekevät siirtää tehtaat kehitysmaihin. Ja eihän siinä mitään, jos rakennetaan vaatetehdas vaikkapa juuri tänne, jos tehtaassa työolot ovat inhimilliset ja yritys tuntee yhteiskuntavastuunsa. Valitettavasti tälläkin viikolla on kuulunut uutisia, että juuri näin ei tehdä. Ja sitä sitten selitellään, miten vaikeaa on välttää esim. juuri lapsityövoiman käyttö. No niinpä vissiin. Jos se on niin vaikeaa, niin pysykää poissa sieltä, tai rakentakaa niille lapsille koulu ja ottakaa ne vanhemmat töihin. Pitääkö se sille Karviselle tulla Nepalista asti kertomaan?

Sattumanvaraista kuvitusta. Bussi, "bussi" ja tuk-tuk -pysäkki.

Suvituuli